torstai 25. syyskuuta 2014

Vannottuun osa 3.

Ihana Vannottu. Miltei talviunilla. 



Vesi oli todella alhaalla. 
Normaalisti laiturille hyppääminen ei ole ollut näin haasteellista :-)


Kukkuu, kukas se sielä piilossa?


Ilta pimeni nopeasti. Pimeys peittoaa kaiken ympärilleen ja tähtitaivas näkyy.
 Aivan uskomattoman ihanaa!
Kauhea nälkä. 


 
 

 Tonnikalapihvi, kasviksia.



Saunaan ja veneen kannelta tähtitaivasta tuijottamaan!
Harmi ettei kameran "voimat" riitäneet tallentamaan tähtitaivasta. 
Kaupungissa tähtitaivasta ei näe niin selkeästi.
Tähtitaivaan joukossa kiiti monia sateliitteja - tai tunnistamattomia lentäviä esineitä ;-)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Upeasti kamera on käsissäsi kuitenkin elävän tulen saanut vangittua, minä olisin jo yksistään tuosta hyvin tyytyväinen.

Kylläpä näyttää helteinen kesä tehneen tehtävänsä niilläkin vesillä (Kokemäenjoen vesistö?). Saimaalla tuo vastaava vesikato tapahtui viimeksi vuosi sitten, mutta nyt ollaan vielä hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Tuttua on, vaikea asettaa venettä laituriin, kun se pyrkii laiturin alle - mikäli vettä laiturin alla riittää. Jos siis laituria lähestyessä huutais, niin huutais: "Kiipeä rouva rakas!".

Pimeät illat, valosaasteeton taivas, tiedän mistä puhut!

- Kiiruspakolainen -

Viherrys kirjoitti...

Moikka Kiiruspakolainen.
Kuvissa ollaan Näsijärven ylävesillä, Tarjannevesillä.

Juu, miltei laiturin alla oli aika koominen olo. Veneily muuttuu yhdistetyksi seinäkiipeilyksi :-D.

Kohti tähtikasta syksyä!