Hämmästelen sitä, kuinka järvellä purjehtiessa voi jopa Pirkanmaalla kokea olevansa kuin erämaa-alueiden seikkailija. Hiljaista, metsää ja luontoa.
Välillä voi poiketa tukikohdissa tapaamassa ihmisiä. On hauskaa että olemme tutustuneet jo aika moneen veneilijään. Olemme saaneet merikortiin paljon hyviä ohjeita yöpymispaikoista ja muista käynnin arvoisista paikoista. Aivan ihana yllätys oli taitavan seuraan kuuluvan Albin-purjehtijan antama kipparin kulmapenkki. Penkkiltä on helppo navigoida ja tähystellä reittejä.
"Ylävesillä" lintumaailma on monipuolisempi.
Joutsenia, Härkälintu, Kuikka, ... lintuopas on otettava käyttöön. Lintujen kuvaamiseen kamerani ominaisuudet eivät ihan riitä. Olisi päästävä niin lähelle, että kuva voisi tehdä oikeuksia kauniille ilmojen sulallisille.
 |
| Kulmapenkki Albin Vegaan |
Hyvän tuulen viemänä siirryimme Vannotun tukikohtaan. Rauhallinen luonnontilainen tukikohta. Mukavuudet ovat puucee, sauna, vesistön paras ilta-aurinkogrilli ja -terassi.
Osallistuimme myös talkoisiin, jossa tukikohtaan tehtiin halkoja ja pieni puutarha karviaismarjapensaille. Oli hauska olla mukana prosessissa, joka toteutettiin täysin ympärillä olevista raaka-aineista. Ainoastaan karviaismarjapensaat oli tuotu saaren ulkopuolelta.
Juomaveden saanti, sähkö ja roskien jättöpaikka ovat ne, joita käytännön purjehtiessa eniten kaipaan. Oma jääkaappi on myös ehdoton tulevaisuuden hankintatarve. Kylmäkallet ja sähkön varassa oleva kylmälaukku ei aina riitä ollessa luonnon ehdoilla kaukana pakastimista ja sähköstä.
Polut oli päällystetty puuhakkeella. Puuhake näkyi hyvin hämärällä ja polulla oli helppo kulkea.
Talkoot
Saunan ja uimisen jälkeen iltagrillin äärellä auringon laskiessa.
Talven tullessa huokailen varmasti kesäyön hämärää sineä ja lämpimiä öitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti