Yksi kauneimpia kesän hetkiä, Ruovedellä, Runebergin lähteellä.
Ruoveden satamasta kulkee reitti Runebergin lähteelle. Odotin lähteen olevan heinän ym. kasvuston täyttämä lätäkkö, joka olisi juhlavasti nimetty Runebergin lähteeksi.
Jonkin matkaa talsimme hyttysten syötävänä, koivikkoisen metsän läpi ja pellon piennarta sivuten - epäillen jo ettei lähdettä löydy. Hetken kuluttua polulta eteen muodostui metsä, josta avautui puiden muodostama tunneli, kuin salaisen maailman portti. Laskeuduimme polkua ja puuportaikkoa alas. Tuntui että olin keskellä satu ja keijumetsää. Auringonvalo siivilöityi lämpimänä kesäpäivänä puiden läpi ja niin kaunis vihreys ympäröi. Olin vihreässä satutaivaassa!
Alkutaipaleen koivikko ja hyttyset kimpussa.
Salaisen maailman portti.
Sua lähde kaunis, katselen
likellä vettäsi,
kun pilven varjot vaeltavat
kuvastimessasi
Kas, tuoll´ on pilvi loistava,
ihana, kaunoinen.
Jo lähti pois pakenemaan -
hyvästi varjoinen.
Mä näitä nähden aattelen
mun omaa sieluain.
Niin moni pilvi kultainen
noin senkin jätti vain.
(Runeberg)
Veden alla lähde pulppusi ja eli. Pinnan alainen avaruusmaailma. Sitä tuijotellessa menikin tovi.
"Sua lähde kaunis katselen"
