keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kesämuistoja 2009

 Kesämuistoja kahden vuoden takaa. 

Vanha vene Tyvex. Vanha kamera Olympus myy. 

Tyvexillä teimme ihania päiväretkiä järvellä. Pääasiassa oleilimme Näsinselällä. Paljon eväitä mukana.
Tyvexillä purjehtiessa oli tunne olemisesta yhtä veden liikkeen kanssa. Hyvin rauhoittavaa ja leppoisaa.

Tähän retkeen liittyi aika hurja ukonilma. Kaunis kesäpäivä kääntyi yllättäen rajuksi ukkosmyrskyksi, johon emme ehtineet varautua. Tuuli repi purjeita, köydet irtosivat ja hetken oli tunne selviämmekö tästä. Olin hyvilläni siitä, että lapset ovat uimakoulujen myötä hyviä uimaan. Seikkailusta selvittiin. Tämänkesäinen ukkosmyrsky isommalla veneellä ei tuntunut yhtä pelottavalta.

Koskaan ei voi tietää mitä kohtaa lähtiessä purjehtimaan. Ehkä se on osa purjehduksen viehätystä.



 Lapsille paras pelastus vesillä, on hankkia hyvä uimataito. Pelastusliivejä unohtamatta..


 Ukkosmyrskyn jälkeen. Myrsky tuli yllättäen ja katosi nopeasti.





2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Juuri näin sen pitääkin mennä, vaikka purjehduskausi on takana niin ajatukset on silti purjehduksessa, ja ellei ole niin sinne ne saa johdateltua vanhoja purjehduksia muistelemalla. Erityisesti Sinun taitosi vangita tilanteet valokuviin on niin hyvä että vaikka kuvissa ei varsinaisesti ole mitään "oikeasti omaa", niin ne silti tuovat niiin lähelle omatkin muistot vastaavista tilanteista.

Kiteytit pienen veneen edut hienosti, olen kuullut varsin monien haikeina kertoneen menneistä ajoista pienellä purkkarilla ja sillä tehdyistä unohtumattomista retkistä. Se ei toki tarkoita sitä etteikö suurempaan veneeseen vaihto olisi ollut oikea ratkaisu, enemmänkin se kertoo vain siitä että myös pienellä veneellä purjehtimisesta ja retkeilystä voi nauttia.

Itse olemme olleet kaksi kertaa täydellisesti ukkosen vietävissä (21 v. aikana), ja ne kerrat ovat opettaneet kunnioittamaan ja "pelkäämään" ukkosta. Emme häpeä pudottaa purjeita heti jos vähänkään näyttää siltä että ukkonen on nousemassa päälle, ja jos mahdollista niin hakeudumme "tauolle" johonkin lahdenpohjukkaan. Jos purjeiden laskussa myöhästyy, niin niiden pudottaminen on täysin mahdotonta jos keli muuttuu todella pahaksi. Ei ehkä kuulosta uskottavalta mutta koettu on.

Kirkkaita kuvaushetkiä toivotellen:
Kiiruspakolainen

Viherrys kirjoitti...

Kiitos ihanasta kommentista.

Etsin muita kuvia koneelta, ja törmäsin näihin vanhoihin kuviin, joista muistui mieleen ihana, mutta karvojakin nostattanut päivä. Uskon täysin, että myrsky voi yllättää. Tuolloinkin emme ehtineet tehdä mitään,tuuli nousi "nollasta sataan". Taisi olla näitä syöksyvirtauksia. Pikkupaatilla mentiin mikkihiirenä merihädässä jonkin aikaa.

Ääritilanteissa on niin intensiivisesti läsnä, että myrskyseikkailut jää muistiin... ja toivottavasti seuraavalla kerralla osaisi lukea vaaran "merkkejä" ajoissa.

Huojentavaa kuulla, ettei teillä ole ollut usein pahimpia yllätyssäitä, pitkästä kokemuksesta huolimatta. Ajattelin jo, että nämä on jokakesäisiä yllätyksiä, kun alkaa purjehtia enemmän.

Leppoisaa syksyä toivotellen :-)